Söin 30 päivää pelkkää lihaa - Mitä tapahtui?

Törmäsin vuodenvaihteessa, tarkemmin ilmaistuna 2018 joulukuussa Youtubessa otsikkoon “Carnivore Diet”. Pidin videota jälleen yhtenä tyypillisenä clickbait-juttuna. Johon sorruin. Katselin videon läpi. Videolla entinen vegaani kertoi syöneensä viimeiset kuukaudet pelkkää lihaa ja löytäneensä tuon ruokavalion myötä ratkaisut lähes kaikkiin terveysongelmiinsa. Juttu tuntui minusta todella absurdilta, olihan se vastoin kaikkea mitä meille on koko ikämme opetettu. Missä kasvisten vitamiinit, hiilihydraatit, joita hirveästi tarvitsemme puhumattakaan hedelmistä ja koko lautasmallista yleensäkin.

Tutustuin aiheeseen lisää. Mielenkiintoni kasvoi jokaisen videon myötä. Jokainen artikkeli, joka oli kirjoitettu kokemuspohjalta raportoi käytännössä ainoastaan positiivisia vaikutuksia. Toki useat terveysalan ammattilaiset torppasivat myöskin liharuokavalion täysin hulluna ja vaarallisena, eräänkin väittäen hampaiden putoavan suusta parin viikon jälkeen. Eniten minua kiinnosti kuitenkin aihetta käsittelevien videoiden kommenttikentät, jotka tulvivat tarinoita ihmisiltä eri lähtökohdista. Lähes poikkeuksetta kaikki nämä tarinat olivat positiivisia. Kaikkia yhdisti terveyden löytyminen lihansyönnin kautta.

Isoa osaa näistä kommentoijista myöskin yhdisti tausta pitkäaikaisina vegaaneina. Tämä hämmensi minua eniten. Eikö veganismin pitänyt olla se ratkaisu kaikkeen? Olen monta vuotta potenut ongelmieni kanssa, mukaanlukien iho-ongelmat (atooppinen iho, ekseema, kuiva iho, akne), allergiat, astma, turvotus ja painonhallinta, mieli (ahdistus, masennus, uniongelmat). Suurin osa on ollut mukana koko elämäni. Lista on aika pitkä. Olen harkinnut jo pitkään vegaaniruokavalioon siirtymistä, mutta en koskaan saanut ryhdyttyä siihen. Oliko sitten syynä makuaistini, joka ei ollenkaan diggaile vegaaniruuista, ruoan saatavuuden rajoittuneisuus (ellet asu Helsingin ytimessä) vai veganismin kulttimaisuus sekä vegaanien ulkoinen olemus. Jos laitetaan riviin kaksikymmentä ihmistä, joista yksi on pitkäaikainen vegaani, ei ole kovin vaikea spotata häntä pelkällä näköaistilla. Joillekin vegaanius varmasti toimii, mutta suurin osa valitettavasti näyttää puutostilaisilta ja riutuneilta.

Päätin aika nopeasti ottaa tuumasta toimeen ja käynnistin 30:n päivän kokeen lihansyöjäruokavaliolla. Olin jo ennestään minimoinut hiilarit aikalailla minimeihin, lukuunottamatta pizzoilla mässäilyä. Ensimmäinen viikkoni uudella ketogeenisellä ruokavaliolla oli melko haastava, sillä minua vaivasi päänsärky, nuha, vatsavaivat sekä jatkuva vessassa ramppaaminen. Kehoni kävi läpi aikamoisen prosessin vieroittuessaan hiilihydraateista ja glukoosista.

Mutta näiden ensimmäisten päivien jälkeen kaikki kääntyikin päälaelleen. Aloin saada hiton paljon uutta energiaa, jollaista en ollut aikoihin tuntenut. Ajatukseni kirkastuivat ja ahdistuksen olot vähenivät merkittävästi. Vanha väsymykseni, joka vaivasi minua aina nälkäisenä ja erityisesti syömisen jälkeen oli poissa. Huomasin pian, ettei minun enää tarvinnut syödä kolmea-neljää kertaa päivässä, vaan minulle riittikin kaksi tai yksi ateriaa, ja siitäkin huolimatta energiani pysyi tasaisena läpi päivän, enkä koskaan ollut tappavan nälkäinen.

Söin pääasiassa entrecote-typpistä rasvaista naudanlihaa. Jonkun verran pekonia ja porsaan kylkisiivuja sekä talouskyljyksiä. Jos teki mieli ottaa iltapalaa tai jotain "kevyttä", söin rasvaisia kovia juustoja, kuten Manchegoa tai vanhoja Gouda-juustoja. Aloin juomaan päivittäin litrasta kahteen litraan luomu täysmaitoa. Siis tuota kamaa, jota on verrattu jopa viinaakin pahemmaksi ja tappavammaksi juomaksi. Huomasin, että rasvainen luomumaito piti hyvin nälkää poissa ja muutenkin toimi loistavana energiajuomana.

Lihan paistoin valurautapannulla tavallisessa voissa. En lähtenyt vetämään ravintoa raakana, jota aika monet tuntuvat tekevän. Minulle tärkeää on myös maku, minusta ei ole sataprosenttiseksi terveys-edellä kulkevaksi olennoksi. Sen vuoksi en jättänyt kokiksen juontia pois valiostani. Join siis satunnaisesti myös sokeritonta Coca-Cola Zeroa. Muuten pelkkää maitoa ja vettä.

Mitä tämä kuuri sitten sai aikaan edellämainitun lisäksi? Ihoni ei juurikaan muuttunut, kasvoni punaisuus ja näppylät laantuivat hieman, mutta käteni ja selkäni pysyivät ennallaan. Painoni putosi 109 kilosta 104 kiloon. Viisi kiloa neljässä viikossa on aika reipas pudotus, ottaen huomioon sen, että olin jo syksystä pudottanut kymmenisen kiloa ennen tämän ruokavalion aloittamista. Ja ei, hampaani eivät pudonneet.

Tällä hetkellä fiilikseni on, että vanhaan ei paluuta oikein enää ole. Toivon, että pystyn löytämään hyvän tasapainoisen ruokavalion käyttäen lihansyöntiä siirtymävaiheena. Mutta etenen rauhallisesti ja todennäköisesti aion jatkaa vielä seuraavat 30 päivää pelkällä lihalla.

Kävimme perheen kanssa tuon ensimmäisen kuukauden jälkeen ravintola-päivällisellä ja söin tuolloin ribs-annoksen ranskalaisineen. Taisin seuraavana aamuna juoda pari lasia appelsiinimehuakin. En huomannut minkäänlaista ongelmaa noiden sulatuksessa. Ja muutenkaan joidenkin raportoimia ummetusongelmia en ole havainnut. Päinvastoin, ruuansulatukseni ja suolistoni toimii nyt paljon paremmin kuin koskaan aiemmin.

Tsekkaa yltä video, jossa käsittelen samaa aihetta. Teen jossain vaiheessa jatko-osan tuolle videolle, eli kannattaa pistää tuolta tubenkin puolelta kanavaa tilaukseen. Päivittelen toki jatkoista tännekin ajallaan.