Pilkkireissu Lempäälään Niilo22:n kanssa

Image7.jpg

Muistan nähneeni ensimmäisen kerran niilo22:n videoita loppuvuodesta 2012. Muistan kiinnittäneeni heti ensimmäisenä miehessä huomiota hänen rentoon olemukseensa ja tyyliinsä tehdä mukavan letkeitä arkisia videoita omasta elämästään. Kului kuitenkin muutama vuosi ennen kuin aloitin aktiivisemmin seuraamaan hänen kanavaansa. Aloin itse tekemään viikottain sisältöä Youtubeen 2014-2015 vuodenvaihteessa ja 2016 tutustuinkin Juopuneet Maakravut -kanavan taustatyyppeihin tuben kautta. He tekivät samoihin aikoihin reissun Lempäälään ja tutustuivat taas niiloon. He suunnittelivat alkukesälle 2016 laivamatkan Tallinnaan, jolle minutkin kutsuttiin mukaan. Mukava reissu tehtiin lopulta ilman niiloa, joka oli estynyt saapumaan paikalle.

Jos minulle muutama kuukausi sitten olisi sanottu, että tulen tammikuussa käymään niilo22:n kanssa pilkillä Lempäälässä, olisin nauranut mahdottomalle ajatukselle. Mutta mahdottomasta tulikin erittäin todellista, kun niilo sai lahjoituksena pilkkivermeet ja vastoin kaikkia odotuksia vielä innostuikin hommasta. Omat pilkkiveteni ovat todella kehnoja, pk-seudun ympäriltä on haastavaa löytää rauhallisia kalaisia paikkoja, joissa vesi ei olisi aivan savisameaa. Tein pikaisen haun ja selvisi, että Lempäälä on aikamoinen pilkkijän paratiisi. Paljon erilaisia järviä ja lampia, luonnon rauhaa ja helposti saavutettavia kohteita. Mieleeni juolahti erittäin ennalta arvattava ajatus: soitetaan niilolle ja kysytään lähtisikö mies mukaan pilkkimään.

Fanipuhelimeen soittaminen ei tälläkään kertaa tuottanut tulosta. Kolme vuotta aiemmin yritin muutaman kerran samaa, mutta vastausta ei kuulunut. Laitoin kuitenkin heti perään tekstaria, jossa ilmoitin asiani. Meni muutama minuutti ja niilo vastasi asian sopivan. Ensimmäinen sopimamme päivä jouduttiin ensin peruuttamaan muuttuneiden aikataulujen takia, mutta lopulta sovimme reissun ajankohdaksi 25.1.2019 klo 9. Tulisin niilon luokse josta nappaisin hänet kyytiin ja ajaisimme Mäyhäjärvelle pilkkimään ahventa.

Image8.jpg

Lähdin ajamaan seitsemän jälkeen pimeässä kohti Lempäälää. Pieni kevyt lumisade haittasi näkyvyyttä, hiutaleet sulivat ja jäätyivät lasiin. Auringon hitaasti noustessa maisemat paljastuivat komeina. Sumuinen ilma, puut täysin lumenpeitossa ja kevyt lumisade. Lempäälään tultaessa tien oikealla laidalla kaksi majesteettista hirveä yrittivät löytää aukkoa hirviaidasta ylittääkseen moottoritien. Toivottavasti eivät onnistuneet.

Navigaattorin ohjatessa minua osoitteeseen ihmettelin ympäristöä ja tulin hyvin epäuskoiseksi navigaattorin luotettavuuden suhteen. Ennen viimeistä mutkaa sinne, missä mukamas niilon asuinkerrostalon osoite oli, näkyvissä oli pelkästään kapeneva päättyvä tie, peltoa ja metsää. Ei mitään tunnistettavaa videoilta, eikä mitään merkkiä siitä, että mutkan takana totta tosiaan seisoikin kyseinen kerrostalo. Saavuin pihaan, parkkeerasin vieraspaikalle ja etsin oikean rapun oven.

Image9.jpg

Kerroksia kavutessa pulssini hieman nousi ja lopulta oikean oven edessä alkoi jo oikeasti jännittää. Kello oli muutaman minuutin yli yhdeksän, kun soitin ovikelloa, jonka jälkeen oven takaa alkoi välittömästi kuulua kolinaa. Niilo avasi oven puoliksi pilkkihaalariinsa sonnustautuneena. Yhtäkkiä edessä olikin videoilta jo vuosien ajan tuttu hahmo ja tuttu eteiskäytävä. Hattuhyllyllä seisoi “oijoi mitä naakkoja” -lippalakki, lattialla valkosankaiset Wayfarer-kopiolasit. Niilo oli selkeästi ihan yhtä hermostunut kuin minä itsekin, mutta tunnelma rentoutui hyvin nopeasti jo ennen alas autolle pääsyä kun napattiin pilkkikamat ja kamerat mukaan.

Löysimme Mäyhäjärven rantaan näppärästi. Pientä haahuilua oli autolle sopivan levennyksen etsimisen suhteen, mutta lopulta löysimme mäen päältä sopivan spotin. Pilkkisaappaat jalkaan ja järvelle. Kairasin omalla Morallani varmaankin viitisen reikää pienen saaren viereen, jossa oletettavasti olisi hyvä ahvenpaikka. Samaan aikaan niilo vielä kairasi ensimmäistään. Ihmeteltiin yhdessä hänen kairansa puremattomuutta, ilmeisesti teräpalat olivat löysällä, minkä takia eivät purreet kunnolla. Lopulta niilokin sai pari reikää valmiiksi ja pääsimme aloittamaan pilkkimisen.

Image6.jpg

Kaiken kaikkiaan reissu oli varsin mahtava, niilo oli oikein mukava ja puhelias tyyppi, eikä tunnelma ollut ollenkaan kiusallinen. Puhuttiin zombeista, kalastuksesta, kameroista, youtubettamisesta ja ulkoilusta. Neljä tuntia vierähti hyvin nopeasti. Kalastaminen ei itsessään ollut ainoana päämissiona, sillä me molemmat samalla kuvattiin omat videot. Tästä huolimatta saalista nousi hyvin mukavasti. Niilo antoi minulle mukaan myös omat kalansa, yhteensä ahvenia tuli lähemmäs 30. Illalla kotiin päästyäni fileoin jokaisen ja otin nahat talteen. Tarkoitus olisi jossakin kohtaa tehdä uusi erä vaappuja ja käyttää nahat hyödyksi pintamateriaalina. Harvemmin sitä on mahdollista päällystää vaappuja niilo22:n kalastamien ahventen nahoilla, joten tilaisuus on hyödynnettävä kun sellaista tarjotaan.